Yhdistyksen historiaa

61 vuotta diabetesjärjestötyötä Suomessa
– Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry.

Eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjä on perustettu Suomeen 1800-luvun lopulta lähtien. Diabeetikot – silloiset sokeritautiset – saivat ensimmäisen oman edunvalvontajärjestönsä vasta kesäkuun 13. päivänä 1948. Helsingin yliopiston II sisätautien poliklinikan luentosalissa perustettiin yksimielisesti Sokeritautisten yhdistys – Sockersjukans Förening r.y. Yhdistyksen tehtävänä oli ajaa sokeritautisten etua koko Suomessa.

Neljännesvuosisata insuliinin käyttöönoton jälkeen vuonna 1948 diabeetikot elivät insuliinin ansiosta pidempään, mutta diabeetikoiden asema oli yhteiskunnassa jäänyt taka-alalle sotavuosien myötä. Insuliini oli maksullista ja sen hinta oli noussut rajusti lääkintöhallituksen hintatuen poistuttua. Osaavasta hoitohenkilökunnasta, sairaaloista ja hoitopaikoista oli pula – tuberkuloosipotilailla ja sukupuolitautipotilailla oli omat sairaalansa ja ilmaiset valtion korvaamat lääkkeet, mutta diabeetikoilla ei näitä etuuksia ollut. Valistus- ja opetusmateriaalia oli todella niukasti. Yleinen diabetestietous oli vähäistä ja erityisesti diabeettisen sokin ei osattu hoitaa oikein. Varsinkin maan syrjäseutujen sairaaloissa ei tiedetty sokin oikeaa hoitotapaa, vaan lääkkeeksi sokkitilaan saatettiin pistää lisää insuliinia – kohtalokkain seurauksin. Tarve omalle edunvalvontajärjestölle oli suuri.

Tänä päivänä 13.6.2008, 60 vuotta myöhemmin, yhdistyksen tarkoituksena on omalla toimialueellaan työskennellä edelleen diabeteksen aiheuttamien haittavaikutusten ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä valvoa diabeetikoiden yhteiskunnallisia etuja. Yhdistys toteuttaa ennaltaehkäisevää terveyskasvatustyötä ja edistää terveitä elämäntapoja luento-, kurssi-, leiri- ja vertaistukitilaisuuksissa. Tämän lisäksi yhdistys harjoittaa diabeteksen tiedotus- ja neuvontatoimintaa. Yhdistyksen tavoitteena on diabeetikoiden tasapuolinen ja tasalaatuinen hoito sekä omahoitovälineiden riittävän saatavuuden turvaaminen.

Suomessa on suhteellisesti eniten maailmassa tyypin 1 diabeetikkoja, noin 40 000. Tyypin 2 diabeetikoita on noin 250 000. Diagnosoimattomia tyypin 2 diabeetikoita arvellaan olevan yli 200 000 ja luku kasvaa koko ajan. Pääkaupunkiseudulla diabeetikoita tai tietämättään diabetesta sairastavia on runsaat 100 000 henkilöä, joista yli 8000 on jäsenenä Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksessä.

Diabetesjärjestötyötä tarvitaan edelleen. Elämää ylläpitävä insuliini on maksutonta, mutta lisäsairauksia ehkäisevä verenpaine- ja rasvalääkitys ei ole erityiskorvauksen piirissä lääketieteellisten hoitosuositusten mukaisesti. Hoitohenkilökuntaa koulutetaan ja tiedotusta diabeteksesta on lisätty, mutta silti liian moni tyypin 2 diabeetikko diagnosoidaan vasta liitännäissairauksien jo synnyttyä. Tietoa diabeteksesta ja terveistä elintavoista on nykyään olemassa. Haasteena onkin saada ihmiset tekemään oikeita elämäntapamuutoksia mm. tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi. Järjestötoiminta kurssien, luentojen ja vertaistuen avulla antaa mahdollisuuden muutokseen.

Tavoitteet eivät ole 60 vuodessa muuttuneet, mutta toimintaympäristö on.